Sisäinen puhe on yksi hyvinvoinnin ja pysyvän muutoksen tärkeimmistä tekijöistä - anna kuin kerron sinulle miksi.
Moni ajattelee elämäntapamuutoksen liittyvän ensisijaisesti tietoon, motivaatioon tahdonvoimaan ja tekemiseen. Todellisuudessa yksi suurimmista käyttäytymistämme ja hyvinvointiamme ohjaavista tekijöistä on kuitenkin huomattavasti huomaamattomampi asia: sisäinen puheemme.
Se tapa ja äänensävy, jolla puhumme itsellemme arjen keskellä, vaikuttaa suoraan siihen miten toimimme, palaudumme, suhtaudumme itseemme ja selviämme kuormittavista tilanteista. Sisäisen puheen merkitys hyvinvoinnissa sekä tavoitteiden saavuttamisessa on kiistatta todella merkittävä. Tutkimukset osoittavat, että myönteinen ja kannustava sisäinen puhe lisää motivaatiota, sinnikkyyttä ja voi parantaa jopa fyysistä suorituskykyä.
Se voima, mikä omasta sisäisestä puheesta on mahdollista saada, on valtava.
Kun toistamme samoja ajatuksia riittävän pitkään, aivot alkavat pitää niitä totena. Kyse ei ole mistään pelkästä “positiivisen ajattelun” hokemisesta tai maagisesta manifestaatiosta, vaan hermoston ja aivojen tavasta oppia.
Aivot eivät jatkuvasti arvioi, onko jokainen ajatus objektiivisesti totta. Ne oppivat siitä, mitä niille toistetaan eniten.
Jos ihminen toistaa itselleen päivästä toiseen:
“Ei tästä tule mitään.”
“Tämä meni taas pilalle.”
“Olen ihan surkea.”
“Miksi en koskaan onnistu?”
…hermosto ja mieli alkavat vähitellen rakentaa käsitystä siitä, että näin todella on.
Sisäinen puhe ei siis ole vain satunnaisia ajatuksia. Se muodostaa jatkuvan tulkinnan siitä:
– mihin uskomme pystyvämme
– kuinka turvalliseksi koemme olomme
– miten suhtaudumme omaan kehoomme
– ja miten reagoimme kuormitukseen tai vastoinkäymisiin
Monella elämäntapamuutosta yrittävällä sisäinen puhe on vuosien aikana muuttunut hyvin vaativaksi ja kriittiseksi. Vaikka ajatukset voivat tuntua harmittomilta tai jopa “itseään motivoivilta”, keho ei tulkitse niitä yhtä neutraalisti. Jos sisäinen puhe on jatkuvasti kriittistä, vaativaa tai syyllistävää, hermosto ylläpitää jatkuvaa valmiustilaa. Kehossa tämä voi näkyä esimerkiksi kohonneena stressitasona, heikentyneenä palautumisena, univaikeuksina tai jatkuvana riittämättömyyden tunteena. Pitkittynyt stressitila vaikuttaa myös suoraan fysiologiaan. Kun stressihormoni kortisoli on jatkuvasti koholla, keho priorisoi selviytymistä palautumisen sijaan.
Tämä näkyy kehossa:
– lisääntyneenä rasvan kertymisenä erityisesti keskivartalolle
– heikentyneenä palautumisena ja unen laatuna
– lisääntyneinä mielitekoina ja tunnesyömisenä
– matalampana energiatasona ja ärtymyksenä
– epämääräisinä lihaskipuina ja särkyinä
– hormonaalisen toiminnan häiriöinä
– heikentyneenä suoritus- ja palautumiskykynä
Moni yrittää ratkaista näitä oireita lisäämällä kurinalaisuutta, kontrollia tai suorittamista, vaikka taustalla voi olla hermoston pitkäaikainen kuormitustila. Tunnistamme tämän myös itse. Vaikka työskentelemme hyvinvoinnin parissa ja ymmärrämme palautumisen, käyttäytymisen sekä hermoston toimintaa todella paljon, tunnistamme ajoittain edelleen sisäistä puhetta ja ääntä, jolla emme puhuisi koskaan kenellekään muulle. Sisäinen puhe on yksi hyvinvoinnin ja pysyvän muutoksen tärkeimmistä tekijöistä.
Jos elämäntapamuutos rakentuu jatkuvalle sisäiselle kritiikille, suorittamiselle ja riittämättömyyden tunteelle, hermosto kokee muutoksen helposti uhkana eikä turvallisena, kestävänä prosessina. Keho ei reagoi negatiiviseen sisäiseen puheeseen tuottamalla positiivisia ulkoisia tuloksia.
Pysyvä muutos ei ala siitä, että ihminen oppii tekemään enemmän tai paremmin. Vaan siitä, että hän alkaa suhtautua itseensä eri tavalla kuin koskaan ennen. Siksi me olemme luoneen Pysyvä Muutos menetelmän, jonka avulla saavutetut tulokset tehdään sisäisen muutoksen kautta! ❤️
Hyvinvointia ei rakenneta itseään vastaan taistelemalla, vaan itseään kannustaen ja kunnioittaen. ❤️
❤️: Sanna & Elina
.png)
